Sininen lintu

Facebookin käyttöönotosta olen aikanaan saanut kuulla monet kerrat, mutta Twitterin käyttöä on suositeltu minulle vain muutamaan otteeseen. En ole tutustunut Twitteriin aiemmin, mutta kuulemani perusteella olen pitänyt sitä jopa jossain määrin mielenkiintoisena vimpaimena. Nopeasti liikkuvat napakat tiedotteet voisivat olla käytännöllisiä myös töissä, joten päätin ottaa paremmin tuntumaa Twitteriin.

Twitter on kesällä 2006 avattu mikroblogi, jonka käyttöliittymään kuuluu oleellisesti verkostoituminen. Reilussa kuudessa vuodessa aktiivisia käyttäjiä on ehtinyt kertyä yli puoli miljardia eri puolilta maailmaa. Päivässä tämä joukko ehtii tuottaa yli 340 miljoonaa twiittiä (eng. tweet). Twiitti on nimitys Twitterissä julkaistavalle yhdelle blogitekstille, joka on käytännössä tekstiviestityyppinen, enintään 140-merkkinen viesti. Amerikkalaisen markkinointitutkimusyhtiö Pear Analyticsin 2009 tekemän tutkimuksen mukaan twiitit jakaantuvat kuuteen eri kategoriaan. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että noin kymmenesosa twiittauksista sisältää tiedotuksellisesti jollain tavalla arvokasta materiaalia.

Päätin kokeilla ennakkoluulottomasti siipiäni ja rekisteröidyin palvelun käyttäjäksi. Twitterissä julkaistu materiaali on toki kaiken kansan luettavissa ilman rekisteröitymistäkin, ellei käyttäjä ole tilinsä asetuksista määrittänyt twiittejään suojatuiksi. Rekisteröitymisen etuina käyttäjä pääsee hyödyntämään Twitterin käyttöliittymää hakuineen, suosikkilistoineen ja tietysti omin twiittauksin.

Hyppy tuntemattomaan ei johtanut vapaaseen pudotukseen ja pystyin saman tien kartoittamaan mielenkiintoisia seurattavia käyttäjiä. Henkilökohtaisessa käytössä esimerkiksi muusikoiden ja bändien seuraaminen voisi olla viihdyttävää tai jopa käytännöllistä. Maasta ja artistista toiseen pyrähdeltyäni keskitin huomioni vakavampiin asioihin ja aloin metsästää kasvillisuuden seasta pilkistäviä twiittejä. Tähän päivään mennessä en ole löytänyt juurikaan viheralan näkökulmasta mielenkiintoisia seurattavia.

Aikainen aamukaan ei paljastanut ruohon seasta merkittävää luettavaa, mutta matoja pitäisi ainakin löytyä. Aika lyödä nokka maahan ja mennä pintaa syvemmälle. Twitteriä käyttäessä on syytä tietää merkistö, jolla twiittejä maustetaan. Hashtag, risuaidalla (#) aloitettu sana tai fraasi, kertoo twiitin aiheen tai tyypin. Kohteliaaseen twiittailuun kuuluu, että yhdessä viestissä on korkeintaan kaksi hashtagia. At-merkillä (@) ja käyttäjänimellä voidaan viitata käyttäjään tai kertoa viestin olevan vastine. Oikein käytettynä nämä vastineet ovat helposti kohteidensa seurattavissa. Uudelleen twiitatut muiden käyttäjien viestit merkitään kirjainyhdistelmällä RT. Nämä tiedot ovat siis mukana käytössä olevissa 140:ssä merkissä.
Twitter tarjoaa käyttäjilleen palvelun, jolla tietyn henkilön tai yhteisön aitous voidaan vahvistaa. Jos siis olet esimerkiksi kuuluisa lintutieteilijä, ja nimesi on yhdistettävissä useampaan käyttäjätiliin, voit saada omalle tilillesi aitousleiman. Twitterin käyttäjät tunnistavat aidot, nimensä mukaiset twiittaajat merkistä, joka on sinisellä pohjalla oleva valkoinen rasti.

Twitter on mahdollisesti parhaimmillaan, kun seuraa keskusteluja hashtagien avustuksella. Netti on varmasti pullollaan erilaisia hashtag-listauksia, mutta seuraavaa suomalaista täydennettävissä olevaa hashtag-kirjastoa voi käyttää tuntuman hakemiseen.

Lauantain suurin kansainvälisiin uutisiin kuului Estelle -laivan matkan katkeaminen Välimerellä. Seurasin iltapäivällä twiittauksia hashtagillä #Estelle ja uskon saaneeni melko hyvän kuvan siitä mitä Twitterissä päivittäin tapahtuu. Twiittejä tipahteli ripeällä tahdilla, noin kuusi twiittiä minuutissa. Jokunen viesti tipahti tapahtumaan osallisina olevilta, ShiptoGazaSE:ltä ja IDF:ltä (Israelin puolustusvoimat). Muutamat ShiptoGazaSE:tä tukevat tahot twiittailivat omia tukiviestejään, kuten CanadaBoattoGaza tai hakkeriryhmä Anonymous. Pääosa viesteistä oli kuitenkin yksittäisten käyttäjien omia kannanottoja ja näkemyksiä tai heidän uudelleen twiittamia RT-viestejä. Keskustelun seuraamista hankaloitti usean eri kielen käyttö, asioiden jatkuva toistaminen ja sisällöltään merkityksettömien viestien suuri määrä.

Esimerkki #Estelle twiittien laajasta kirjosta

Kuinka tässä lopulta kävi, pääseekö sininen lintu suunnitteluhortonomin toimistoon? Hyvin nopea viestintä onnistuisi tämän visertäjän avulla mallikkaasti, mutta ongelmaksi muodostuu viestien meno perille. Kohderyhmäni on helppo nimetä, mutta hankala tavoittaa, sillä siihen kuuluu oikeastaan jokainen kunnan asukas vauvasta vaariin. Tarkastin kohdekunnan nimeä kantavan hashtagin ja tuloksena oli armoton höyhennys. Vielä näin kunnallisvaalien alla, hashtagiltä löytyi edelliseltä viikolta ainoastaan viisi twiittiä, joiden lähettäjät olivat kunnankirjasto, pelastustoimen hälytystehtäväinfo ja yksi kunnallisvaaliehdokas. Vajaan 30 000 asukkaan kunnassa kirjastolla on 150 seuraajaa, joten kovin kattavaa tavoitettavuutta ei Twitteriltä voi odottaa.